Kirjani: Salattu syyllisyys Luku III
Julkaisen kirjani Salattu syyllisyys siten, että kirjassa esiintyvät valitettavat kirjoitusvirheet on tässä korjattu, lisäksi olen lisännyt joitain sanoja sekä lyhyitä selityskenttiä selkeyttämään tekstiä ja sanontoja.
Kirjan pääteemat (luvut):
MAAILMA MISSÄ ELÄMME - KARMA JA PALVELUTEHTÄVÄ - PALVELUTEHTÄVÄÄN LIITTYVÄN PROSESSIN KÄYNNISTYMINEN - TASAPAINOON LAPSUUDEN KOKEMUKSISTA - KARMASTA PALVELUTEHTÄVÄÄN - TRAUMAT - ITSETUNTEMUS OSANA PALVELUTEHTÄVÄÄ - UHRI - ITSETUNTEMUS JA HENKINEN KASVU - ANTEEKSIANNOSTA JA SEN VAIKEUDESTA - SYMBOLISESTI - MIETISKELY JA MEDITAATIO ESIMERKKEJÄ - LISÄTIETOA KIRJASSA KÄYTTÄMISTÄNI KÄSITTEISTÄ
PALVELUTEHTÄVÄ JA SIIHEN LIITTYVÄN PROSESSIN KÄYNNISTYMINEN
Karmarakenteesta ja palvelutehtävän tarkoitus
LUKU III
PALVELUTEHTÄVÄ JA SIIHEN LIITTYVÄN
PROSESSIN KÄYNNISTYMINEN
Karmarakenteesta ja palvelutehtävän tarkoitus
Meissä kaikissa ilmenevä karmarakenne on limittynyt alemman tietoisuutemme osaksi. Palvelutehtävämme ja osin elämäntehtävämme perustavoite on purkaa, vapauttaa ja transformoida energiakokonaisuutemme näistä karmarakenteista. Tähän tehtävään tarvitsemme korkeamman tietoisuuden ohjausta ja korkeammin värähtelevää energiaa. Silloin kun meihin on latautunut paljon karmallista, jäykkää ja rakenteellista sekä rajoittavaa, matalavärähteistä energiaa, on korkeamman tietoisuutemme vaikea päästä vaikuttamaan energiakokonaisuuteemme. Tämä tarkoittaa myös sitä, että korkeammin värähtelevän ja laajemman tietoisuuden tason voi olla vaikeaa ohjata ja auttaa alempaa tietoisuustasoamme. Selkeämmän ja vahvemman yhteyden saaminen korkeampaan tietoisuuteemme on tärkeää myös siksi, että tämä korkeampi tietoisuusenergia on yhteytemme itseämme korkeampiin tietoisuustasoihin. Näistä tasoista puhutaan myös henkioppaiden-, enkelien- ja ylösnousseiden mestarien tasoina. Näiltä tasoilta saatu ohjaus ja energia on merkittävä apu palvelutehtävän suorittamisessa, karmallisia rakenteita purkaessa ja elämämme tietoisuustason nostossa.
Palvelutehtävän kautta saavutetun henkisen kasvun kautta kokonaisuutemme sallii korkeamman tietoisuutemme ohjauksen ja tämän ohjauksen mukaan toimimalla kykenemme luomaan niin itsellemme kuin kaikelle ympärillemme parasta mahdollista. Palvelutehtävä vaikuttaa itseämme laajemmin; kohottamalla itsemme tietoisuusenergiaa kohotamme samalla pienen osa Äiti-Maan tietoisuutta. Kokonaisuudessa, jossa on tahtotila hengen ja rakkauden valolle, tulee olla myös tilaa. Tilalla tarkoitan avoimuutta suljetun tilan sijaan. Suljettu tietoisuustila on vankkumaton uskossaan, että sillä on hallussaan lopullinen ja ainoa totuus. Siinä ei ole tilaa muuntua tai uudistua. ,
Tätä mielestäni kuvaa hyvin vanha vertaus teeastiasta. Jos teeastia on jo täynnä, uutta teetä ei mahdu ilman, että teetä läikkyy yli. Tämä tarkoittaa sitä, että jos kuvittelemme jo tietävämme, jo osaavamme, kaiken oppineemme, olemme kuin täysiä teeastioita. Meissä ei ole tilaa uudelle tiedolle, opille tai omaisuudelle. Kyseenalaistamalla tietämyksemme, oppimamme ja ymmärryksemme, voimme uudistua, oppia uutta ja ymmärryksemme voi kasvaa, viisastua ja laajeta. Kun meissä on tilaa, virtaavuutta, meillä on mahdollisuus vastaanottaa entistä korkeampia arvoja ja ymmärrystä ja entistä korkeamman viisauden on mahdollista kiinnittyä pysyväksi osaksi kokonaisuuttamme. Tällöin meille tulee mahdolliseksi kohottaa myös materian värähtelyä, jos niin tahdomme.
Palvelutehtävän eväät
Useimmat meistä, jotka olemme lapsuudessa joutuneet kokemaan mieltämme ja/tai tunteitamme haavoittavaa rakkaudettomuutta, elämämme on noudattanut tätä samaa rakkaudettomuuden haavoittavaa kaavaa. Kunnes jonakin päivänä, kun elämämme on jo niin solmussa, haasteellista ja raskasta, havahdumme ja henkinen heräämisemme alkaa. Sinä hetkenä olemme tulleet kriisipisteeseen, säröilevään tilaan, jossa energiarakenteemme ei yksinkertaisesti enää kestä karmallisen egorakenteen meille aiheuttamaa taakkaa. Egorakenteemme on voinut jo syystä tai toisesta heikentyä eikä heikentynyt egorakenne enää kykene pitämään piilossa kaikkia traumakasaumiaan, vaan osa piilottavista rakenteista on alkanut rapautua. Tämä vaihe voi aiheuttaa niin fyysisiä kuin mielenkin sairauksia.
Henkinen herääminen ja sen aikaansaama prosessi kohti palvelutehtävää on käynnistynyt.
Tänä heräämisen aikakautena mieleemme nousee tunteita ja muistoja lapsuudesta, kauan unohduksissa olleita tapahtumia. Prosessin edetessä tulemme ymmärtämään, että olemme eläneet kerraten lapsuuttamme, niiden muistoja sekä niihin latautuneita tunteita ja traumoja. Olemme kokeneet kerta toisensa jälkeen samoja lapsuuden haavoittavia tunteita, nyt aikuisversiona. Olemme harjoittaneet itseruoskintaa, kokeneet itseinhoa, kierineet itsesyytöksissä, kuten lapsena ja kaiken matkaa aikuisuuteen. Kaikkiin näihin haavoittaviin tunteisiin on piiloutuneena vihaa, syyllisyyttä, synnintuntoa ja häpeää. Ehkä vaikeimmat ja haasteellisimmat lapsuuden kokemuksista ovat myös kehollisia. Kehoon ja / tai alitajuntaan jääneet haavoittavat muistot ja niihin liittyvät tunteet sisältävät tietoiselta mieleltämme piilotettuja tunteita. Haavoittaviin tunteisiin liittyy pelkoa ja syyllisyyttä ennen kaikkea omista kielteisistä tunteista ja niiden ilmaisemisesta. Ehkä meidän on pitänyt olla kiltti tyttö tai poika. Olemme voineet joutua kokemaan epäoikeudenmukaista kohtelua, ja lapsuuden maailma on voinut näyttäytyä liian pelottavalta kohdata. Useinkaan pelkoa ole ollut sallittua ilmaista tai sitä ei ole kohdattu. Piilossa on monia tilanteita ja tunteita, jotka ovat jääneet selvittämättä. Ratkaisemattomat, selvittämättömät, ilmaisemattomat, syyllistävät, pelottavat ja monet muut vastaavat tunteet ovat jääneet rakenteisiimme, kehoomme. Kun vaikeita ja haastavia tilanteita, tunteita ja kokemuksia ei ole selvitetty, lapsen mieli on tulkinnut ne oman, vielä rajoittuneen ja usein pelottavan maailmankuva kautta. Kehossamme ne voivat odottaa säilyä vuosikymmenet tai koko elämämme, jos emme tietoisesti lähde niitä avaamaan ja aikuisen tietoisuudella ratkaisemaan.
Sisäinen lapsi ja haavoittuvuutemme – palvelutehtävän muodostuminen
Lapsuus ei ole tietoisen eikä tiedostavan toiminnan aikaa. Lapsuus, ajanjakso syntymästä aina noin 15-20 vuotiaaksi saakka. Tämän ajanjakson aikana muodostuu pääasiallinen karmallinen egorakenne. Tuona kasvun ja kehityksen aikana vedämme puoleemme kunkin yksilöllisen karmallisen energiavärähtelyn mukaisesti suurimman osan palvelutehtävämme täyttämiseen vaadittavista haastavista kokemuksista. Muodostuneet karmarakenteet ovat palvelutehtävänämme kautta tarkoitus purkaa. Palvelutehtävämme koostuu prosesseista ja näiden prosessien tarkoituksena on osana henkistä kasvuamme vapauttaa karmarakenteisiin sitoutunut rakkausenergia. Olemme täynnä muistoja, kokemuksia ja merkittäviä tapahtumia. Energiarakenteeseemme jää kaikesta kokemastamme muistijälki, joko tietoiseen mieleen tai tiedostamattomaan, alitajuntaan. Muistijäljen voimakkuudesta ja tilanteeseen liittyvästä tunteesta riippuu, miten merkittäväksi muistijälki muodostuu ja miten paljon siitä heijastuu nykyhetkeen. Myös tiedostamattomassa olevat muistijäljet heijastuvat nykyhetkeen, tietämättämme. Vahvimmat muistijäljet jäävät meihin niistä tilanteista, jotka liittyvät karmaamme. Karmallisiin muistijälkiin liittyy aina myös sen karmallinen tulkinta. Vaikka muistijälki ei vanhene, sen tulkinta voi ajan myötä muuttua. Henkisen kasvun myötä ja elämänviisauden kasvaessa menneisyyden tulkintakin pyrkii kohti myötätuntoa ja totuutta. Muuttuva tai kehittyvä tulkinta erottaa karmallisen muistijäljen ja tunnetrauman toisistaan. Tunnetraumasta jäänyt muistijälki vaatii prosessin, jotta tunteesta ja tilanteestä tehty tulkinta voi muuttua.
Palvelutehtävän tarkoitus
Kokonaisuutemme korkeampi tietoisuus on osa ikuista tietoisuutta. Korkeampi tietoisuus sisältää kulloisenkin elämämme palvelu- ja elämäntehtävän peruslinjat. Siten korkeampi tietoisuus osa suurempaa kokonaisuutta ohjaa meidät syntymään tiettyyn aikaan ja paikkaa. Palvelu- ja elämäntehtävän kannalta oikeassa paikassa ja oikeassa ajassa karmalliset alkiot voivat kiinnittyä energiakehoomme ja erityisesti sen egorakenteeseen. Kasvumme ja kehityksemme aikana karma-alkiot aktivoituvat karmaimpulsseiksi, haasteiksemme, kukin ajallaan, palvelu- ja elämäntehtävämme kasvualustaksi. Karmalliset haasteet voivat ilmentyä myös sairauksina tai vammaisuutena.
Palvelutehtävään liittyvien prosessien perimmäisenä tarkoituksena on päästä karmaimpulssiemme alkulähteelle ja vapauttaa karmarakenteeseen sitoutunut rakkaus. Impulssien alkulähteelle päästäksemme, pitää sitova ja kiinni pitävä karmarakenne vapauttaa kerros kerrokselta, ulkokerroksista kohti sisäisiä kerroksia ja aina mahdollisesti piilotettuihin kerroksiimme saakka. Ensimmäinen askel prosessissa on ymmärtää ja hyväksyä, että energiarakenteemme karma-egoinen osa on luonut, luo ja ylläpitää vääristynyttä maailmankuvaa. Kun olemme sisäistäneet, että näkemämme todellisuus on vääristynyttä tulkintaa niin ympäristöstämme kuin elämästämmekin, voimme alkaa muuttaa sitä. Vaikka muutoksen ensimmäinen vaihe ei vielä kunnolla käynnistäisikään prosessiamme, prosessi tulee lopulta käynnistymään.
Tarvitaan oikea aika ja tila, jolloin olemme valmiit kohtaamaan sisäinen totuutemme, todellinen itsemme. Todellinen itsemme on tehnyt itsensä tiettäväksi meille koko ajan, mutta meidän tulee olla riittävän hereillä huomioidaksemme ja tunnistaaksemme sen. Kun olemme valmiit, todellinen itsemme tekee itsensä tiettäväksi haastamalla egorakenteen luomaa vääristynyttä elämämme kudelmaa. Aika alkaa olla oikea, kun meihin alkaa ilmaantua mitä erilaisimpia oireita, mieleen, kehoon tai molempiin. Heräämisen aikana joudumme kohtaamaan aina vaan haastavampia tilanteita, jotka tulevat pakottamaan meidät kyseenalaistamaan tulkintaamme luomastamme todellisuudesta. Kun karmarakenteet ovat prosessien myötä kokonaisuudestamme vapautettu, tulee täydellinen eheytyminen mahdolliseksi. Eheytymiseksi henkiseksi kokonaisuudeksi ja omaksi yksilöksi, edellyttää, että on löytänyt itseensä sisäisen tasapainon maskuliinisten ja feminiinisten olemuspuoltensa välille. Eheytyneessä kokonaisuudessa mielen tahto on selkeä ja rakkaudellinen ja sillä on voimaa olla kosketuksissa ydin-itsen ja ajoittain myös alkulähteen kanssa. Yhteydessä alkulähteeseen on yhteydessä hologrammiin ja sitä kautta Olevaiseen.
Yhteyden Olevaiseen voi kokea täydellisen hyväksyvässä läsnäolon tilassa, jossa mieli on rauhallinen ja lepää sisäisen itsen läsnäolossa. Tässä laajentuneen tietoisuuden tilassa voi kokea itsensä laajentuvan ja sulautuvan ympäristöön ja koko ympäröivään maailmaan ja sen eri tasoihin. Kehon rajat hämärtyvät, keho ikään kuin häviää. Tässä tilassa voi kokea luomisen voiman itsessään, tässä tilassa voi uudistua sekä kokea täydellistä rauhaa ja ylitsepursuavaa pyyteetöntä rakkautta kaikkeutta kohtaan. Nämä ovat mieleenpainuvia kokemuksia. Yhteyskokemusta voisi kuvata myös laajentumisen kokemuksena. Fyysinen kehomme rajoittaa energioitamme, varsinkin silloin, jos emme ole kokonaan ja täysin läsnä itsessämme. Lapsuudessa, varsinkin erityisherkkien lasten kohdalla, voi yhteyskokemuksia syntyä spontaanisti. Voi kuulla monien suulla, miten enkelit ja valo-olennot ovat olleet monien ihmisten lapsuudessa läsnä, auttamassa ja suojaamassa. Aikuistuessa tämä spontaanius häviää tai herkkyys siirretään taka-alalle. Aikuistuessa koulu, perhe ja työ ankkuroivat meistä monet arkiseen puurtamiseen. Aikuisuus on myös karman prosessoinnin aikaa, jolloin energiat ovat monilta osin raskaita ja elämässä voi olla monia raskaita käänteitä. Köyhyys ja puute, ihmissuhteiden vaikeudet ja työssä jaksamisen ongelmat pitävät monet meistä kiinni raskaissa energioissa. Kunnes valoon heräämisen aika on käsillä.
Palvelutehtävän sisältö
Ihmisen pääasiallinen elämäntehtävä on osana yksilöllistä palvelutehtävä pyrkiä yhdistämään alempi tietoisuus ylemmän tietoisuuden kanssa tasapainoiseksi kokonaisuudeksi, jossa myös persoonan on mahdollista kasvaa ja kohottautua. Henkisen kasvun tavoite on kasvaa kokonaisuutena. Palvelutehtävämme ydin sisältyy karmallisten impulssien muodostamaan karmarakenteeseen, joka on limittynyt osaksi egorakennettamme. Karmarakenteet tulevat vetämään puoleensa tulevaa elämää ja erityisesti palvelutehtäväämme varten vaadittavia kokemuksia. Näiden haasteiden ja kokemusten tarkoituksena on olla henkisen kasvumme perustana, koska haasteet ja niiden prosessoiminen ovat henkisen kasvun merkittävin työkalu.
Palvelutehtävänämme ydin on siis vapauttaa karmalliseen energiarakenteeseemme sitoutunut rakkausenergia rakastamalla. Palvelutehtäväämme sisältyvät karmalliset rakenteet ja niiden vapauttaminen on koodattu järjestelmäämme. Tästä järjestelmästä ja sen sisältämistä haasteista saamme osviittaa astrologiselta kartaltamme. Astrologinen karttamme "elää" kanssamme syklisesti, aivan kuten tietoisuutemme avautuu ja laajenee syklisesti. Karman perusrakenne on pelko, mikä ilmenee monin rakkaudettomuuden tuntein teoin ja toimin. Karmarakenteeseen liittyy myös synti, joka on pelkorakenteen luoma toimintamalli. Synti - syyllisyys - syyttäminen.
Palvelutehtävän motiivi ja ydin on siten syyllisyys, joka johtuu synnistä ja aiheuttaa syyttämistä ja jotka ilmenevät karmana. Karmaa, sekä syntiä ja syyllisyyttä voi vapauttaa itsestään rakastamalla kaikkia rakkaudettomuuden ilmenemismuotoja elämässämme, esimerkiksi pelkoa, vihaa, hylkäämistä, väkivaltaa ja turvattomuutta. Meissä oleva karma voi ilmetä myös fyysisesti sairautena, vammana tai poikkeavana ulkonäkönä. Lasten sairaudet ja kehitysvammat koskettavat myös heidän vanhempiaan ja vanhemmuus vaatiikin normaalia enemmän niin fyysisiä kuin henkisiä voimavaroja. Rakastamalla kokemiaan pelon ja turvattomuuden tunteita on mahdollista löytää niihin sitoutunut rakkaus. Ymmärryksellä, myötätunnolla, anteeksiannolla - rakastamalla voimme laadullistaa karmallisen energian rakkaudeksi, jolloin tietoisuus ei pelkästään laajene vaan laadullistuu korkeammin värähteleväksi rakkaudeksi. Tällöin laajentuneen tietoisuuden värähtelytaajuus kohoaa. Rakkaus mitä karman vapauttamisessa vaaditaan, ei ole pelkissä sanoissa.
Ei riitä, että sanomme Rakastan pelkoa itsessäni, tai rakastan pimeänpelkoani. Sanat ovat lähtökohta. Vaaditaan kuitenkin paljon enemmän, että pelkomme uskoo rakkauden sanojamme ja rakkauden tekojamme. Vasta kun olemme vakuuttaneet pelkorakenteellemme rakkauttamme, pelko voi avautua ja sitä kautta eheytyä ja tasapainottua osaksi rakkautta.
Palvelutehtävän eväät - Lapsi ja viattomuus – karma ja palvelutehtävä
Syntyvän lapsen energiakeho on aina puhdas ja viaton. Lapsi on puhdas ja karmaton eli vailla vikaa. Lapsi on täyttä rakkautta. Lapsella voi olla kehitysvamma, vika tai perinnöllinen sairaus, se ei tee lasta karmallisesta näkökulmasta vialliseksi tai virheelliseksi, vaan lapsi on edelleen viaton. Jossain tapauksissa karma ja sen prosessoiminen voi edellyttää muista poikkeavaa kehoa, kehitysvammaa, tai sairautta. Kuten elinympäristömme, myös kykymme toimia tässä ympäristössä ovat osa työstettävää karmallista prosessiamme. Lähtökohtaisesti meidän jokaisen karmallisen palvelutehtävän aika, paikka ja laatu on yksilöllisesti ja globaalisti järjestetty, niin oman henkisen kasvun poluksi kuin laajemmin, tukemaan Äiti-Maan tietoisuuden kohottumista. Tästä syystä karmalle liittyvät monilta osin yhteen. Olemme myös hengen tasolla jo ennen syntymäämme, tutustuneet palvelutehtäväämme, hyväksyneet sen ja ottaneet karmallisen palvelutehtävämme hoitaaksemme. Jokaisen elämämme tehtäväksi.
Palvelutehtävämme edetessä voimme joutua kohtaamaan haastaviakin rakastamisen kohteita. On helppo rakastaa kilttejä ja tarvitsevia, herkkiä ja avuttomia, reiluja ja rehellisiä, avuliaita ja nöyriä, mutta miten rakastaa väkivallantekijää, tai raiskaajaa, väärintekijöitä tai ryöväreitä. Tämä on haasteellinen tehtävä ja edellyttää että oma karmallinen rakenne on pääosin tasapainotettu ja ymmärtää rakkauden todellisen voiman. Ihan tältä istumalta se ei useiltakaan onnistu.
Kuten aurinko nousee ja laskee tietyn rytmin mukaan, kuten siemen tarvitsee sopivan maan ja ilmaston kasvaakseen ja kukoistaakseen, aikanaan kuihtuakseen, samoin lapsen tulee syntyä oikeaan aikaan, paikkaan ja ympäristöön, saadakseen palvelutehtävänsä täyttämiselle juuri oikeat lähtökohdat.
Viattomuus palaa uudenlaiseksi viattomuudeksi
Viattomuus kuvaa sanana viatonta alkutilaa, tilaa, jossa ei vielä ole karmaa tai karma ei ole aktivoitunut. Viattomuus kuvaa tasapainotilaa, täydellisyyttä ja ilmentää todellista itseä. Se on kulloisenkin elämän alkutilaa, johon karmalliset aihiot ja -impulssit kiinnittyvät ja joiden varaan tulee rakentumaan elämän karmarakenteet. Tässä tapahtumassa alkutila muuttuu vialliseksi, syntiseksi. Palvelutehtävän perimmäisenä tarkoituksena on palata takaisin viattomuuden tilaan, korjaamalla viat eli prosessoimalla karmarakenteet valoisaksi osaksi uutta kokonaisuutta. Syntyy uusi viattomuuden tila, joka tulee olemaan aikaisempaa kehittyneempi, muuntunut, kohottuneempi. Tämä kehittyminen ja tietoisuuden muuttuminen on mahdollista puhdistamalla ja eheyttämällä karmarakenteet prosessin kautta osaksi uutta viattomuuden tasapainotilaa. Ilmenevään maailmaan syntyvä lapsi on aina puhdas ja viaton. Lapsi ei ole teoin, sanoin tai ajatuksin tehnyt syntiä, karmaa. Lapsi, Äiti-Maan ilmentymänä, on ottanut kantaakseen palan perisyntiä omaksi synnikseen, jota kulloisessakin elämässä karmana kantaa aina siihen asti kun on sen itse itsestään vapauttanut. Lapsen todellinen itse, ydin, on aina puhdas ja viaton, vaikka rakentuvaan egokehoon onkin kiinnittynyt karmaimpulssien määrittelemät perisynnin siemenet, impulssit, karmaksi kasvavat.