Kirjani: Salattu syyllisyys Luku II

Julkaisen kirjani Salattu syyllisyys siten, että kirjassa esiintyvät valitettavat kirjoitusvirheet on tässä korjattu, lisäksi olen lisännyt joitain sanoja sekä lyhyitä selityskenttiä selkeyttämään tekstiä ja sanontoja. 

Kirjan pääteemat (luvut):

MAAILMA MISSÄ ELÄMME - KARMA JA PALVELUTEHTÄVÄ - PALVELUTEHTÄVÄÄN LIITTYVÄN PROSESSIN KÄYNNISTYMINEN - TASAPAINOON LAPSUUDEN KOKEMUKSISTA - KARMASTA PALVELUTEHTÄVÄÄN - TRAUMAT - ITSETUNTEMUS OSANA PALVELUTEHTÄVÄÄ - UHRI - ITSETUNTEMUS JA HENKINEN KASVU - ANTEEKSIANNOSTA JA SEN VAIKEUDESTA - SYMBOLISESTI - MIETISKELY JA MEDITAATIO ESIMERKKEJÄ - LISÄTIETOA KIRJASSA KÄYTTÄMISTÄNI KÄSITTEISTÄ 

LUKU II

KARMA JA PALVELUTEHTÄVÄ

Karma on kiteytynyttä syntiä ja kiteytyneen synnin kokonaisuus on perisyntiä

Synti, karma ja syyllisyys, karmallisen egorakenteen perusta

Karmallinen egorakenteemme ei ole puhdas itsemme toimija vaan epäpuhdas ja karman vääristämä. Karmallisen egorakenteen muodostuminen on käynnistynyt ja kehittynyt syntymässä aktivoituneiden ja karmallisesti latautuneiden impulssien vetovoimasta. Todellinen itsemme, ydin-itsemme, on puhdasta Rakkaus-Valoa, korkeavärähteistä energiaa. Kaikki muu rakenteessamme on karmaimpulssien mukaisten haasteidemme luomaa tulkintaa maailmastamme. Lukemattomat haasteellisten tunteiden eri ilmenemismuodot juontuvat maapallon karkeampaan energiaan, perisyntiin, jota ihmiset karmaprosessien kautta ilmentävät. Samalla nämä haasteet ovat piilotettuja lahjoja meille ihmisille, koko ihmiskunnalle. Näiden haasteellisten tunteiden luomien rakenteiden purkamisella ja prosessoinnilla me itseasiassa vapautamme Äiti-Maahan tiivistynyttä, matalavärähteistä energiaa. Kohottamalla matalan energian värähtelytaajuutta yksilöllisten palvelutehtäviemme kautta, sen lisäksi että kohotamme ja laajennamme omaa tietoisuuttamme, me kaikki yhdessä ihmiskuntana kohotamme Äiti-Maan tietoisuuden värähtelytasoa.

Synnin puhdistaminen karmaa prosessoimalla

Tätä kautta meille tulee avautumaan uudenlainen, rakkaudellinen ilon ja luomisen maailmaa. Synnin puhdistaminen karmaa prosessoimalla on palvelutehtävämme ydintä. Palvelutehtävä on meille tässä työssä merkittävä vaikkakin vaativa työkalu omaan henkiseen kasvuun ja yksilöitymiseen. Käytyämme läpi palvelutehtävämme, olemme vapautuneet karmastamme ja siten vapautuneet luomaan korkeammalla tietoisuustasollamme puhtaampaa rakkautta omaan ja lähimmäistemme elämään. 

Syyllisyys perusvoimana

Lähtökohtaisesti syyllisyys on monien elämässämme ilmentyneiden tragedioiden ja draamojen perusvoima. Syyllisyys on myös sitä, että emme ole vapauttaneet tukahdutettujen ja tunnistamattomien tunteidemme kasaumaa, synnin taakkaamme. Voimme kokea syyllisyyttä siitäkin, että emme saa aikaiseksi tai emme ole halunneet, että olemme viivytelleet tai emme ole osanneet vapauttaa sisäisiä purkautumattomien, tukahdutettujen ja tunnistamattomien tunteiden kasautumaa, vaikka olisi pitänyt. Käsittelemättömänä ja tunnistamattomana sisäinen syyllisyys kanavoituu ulkoisiin tapahtumiin, ulkoisten syyllisten etsimisiin ja syyttelyyn ja itsensä rankaisemiseen.

Karmallisen toiminnan taustavaikuttimena on syyllisyys. Syyllisyys on sisältä kalvava tunne. Karma on synnyttänyt syyllisyyden ja syyllisyys pakottaa vapauttamaan karmaa. Karman käsitteleminen on synnin sovittamista. Äiti-Maan energiarakenteeseen sitoutuneet ja osin kiteytyneet karmalliset energiat ovat perisynniksi kutsuttua energiaa. Karmallinen energia on tarkoitus prosessoida siten, että siihen varastoitunut rakkausenergia voi vapautua. Tämän rakkausenergian vapauttamisprosessi on suurelta osin ihmiskunnan palvelutehtävänä. Alempi tietoisuutemme on vahvimmin kiinni Äiti-Maan energiakentässä ja on sitä kautta luomassa meihin karmallisia egorakenteita. Karmallinen egoenergia rakenne tulkitsee meille sitä, millaisina me näemme ja koemme itsemme niin yksilönä kuin osana ympäristöämme. Karmallinen egorakenne tulkitsee myös tunteitamme, sanoittaa kokemaamme ja vinouttaa ympäristöämme ja koko maailmankuvaamme.

Maapallolla on käynnissä myös vihkimysprosessi, jonka tavoitteena on koko maapallon tietoisuuden kohottaminen korkeamman luomisen ja rakkauden tasolle. Tämä tavoite edellyttää karmallisten energioiden vapauttamista, niiden muuntamista ja eheyttämistä ja edelleen tasapainottamista ja transformoimista. Karman puhdistusprosessi on pitkä ja sen pitkää kestoa kuvaa myös Raamatussa Vanhassa Testamentissa ja Uudessa Testamentissa esitettyjen maailmojen eroavaisuus. Uuden Testamentin teksti kuvaa Vanhaa Testamenttia korkeammin värähtelevää maailmaa, jossa ihmisyksilön roolia omaan henkiseen kasvuun korostetaan. Muutos aikaisempaan maailmaan on huomattava. Nyt Uuden Testamentin ajoistakin on pitkä aika ja uusi, värähtelyltään entistä kohottuneempi tietoisuus on meidän kaikkien tavoiteltavissa, Äiti-Maan vihkimysprosessin ohessa.

Uusi tietoisuustaso, kristusenergia, aktivoitui Äiti-Maan energiakentässä noin 2000 vuotta sitten. Kristusenergian aktivoituminen tuli mahdolliseksi, kun ihmiskunnan palvelutyö, yhdessä Äiti-Maan tietoisuuden kehityksen kanssa, oli kohottanut ja laajentanut sekä vakiinnuttanut tietoisuusenergian värähtelytasolle, johon kristusenergia voi yhdistyä ja kiinnittyä aikaisempaa pysyvämmin. Tämän tietoisuustason saavuttaminen avasi laajemmin ihmiskunnalle, myös yksilöille, mahdollisuuden oman henkisen kasvun ja yksilöitymisen kautta kohottautua korkeammille tietoisuuksien tasoille. Uusi Testamentti opastaa kristusvalotyöskentelyyn ja antaa esimerkkejä yksilöitymisen teistä. Ennen kristusenergian aktivoitumista korkean henkisen tason saavuttaminen oli mahdollista yksittäistapauksissa ja oman pitkällisen henkisen etsinnän ja kurinalaisuuden kautta. Nämä historiankin tuntemat erityistapaukset ovat osaltaan olleet nostamassa koko ihmiskunnan tietoisuutta, joten heidän panoksensa kokonaisuuden hyväksi on ollut merkittävä. Tänä päivänä maapallon tietoisuustaso on noussut tasolle, jossa kristusenergia sekä muut korkeamman hengentason tietoisuusenergiat voivat auttaa meitä niin yksilönä kuin ihmiskuntana entisestään kohottamaan sekä yksilöllistä että Äiti-Maan tietoisuutta. 

Miten karman voisi määritellä

Karman määritelmä; karkea, maa, karkea maaenergia, karkea matala maaenergia, hitaammin ja matalammin värähtelevä, jossa rakkaus ei kykene vapaasti ilmentymään.

Karmaa prosessoimalla eli työstämällä itsessämme olevat karmarakenteet, kohotamme ja vapautamme karman, karkean maan, värähtelytaajuutta. Prosessin aikana karmalliset ja matalaa energiaa kiinnipitävät rakenteet vapautuvat ja vapauttavat rakenteeseen sitoutuneen rakkausvaloenergian. Universumi laajenee vastaavanlaisen kollektiivisen prosessin myötä.

Perisynti on Äiti-Maan kohotettava tietoisuuden osa. Synti on se osa perisynnistä, mikä ilmenee ihmiskunnan karmana ja jonka ihmiskunta palvelutehtävänään omakohtaisen prosessin kautta vapauttaa. Omakohtainen prosessi ei kuitenkaan tarkoita, että läpikäytävä karma olisi henkilökohtaista sovitustyötä nykyisen tai entisen elämän virheistä. Karma valikoituu pääasiassa yksilön henkisen kasvun tarvitseman motiivin mukaan. Jos pidämme totuutena ajatusta, että osa tai osia meistä syntyy aina uudelleen, voisi mahdollisesti pitää totuutena myös sitä, että karmalliset teemat vaihtelevat inkarnaatioiden (jälleensyntymisten) myötä. Prosessien perimmäisenä tarkoituksena on vapauttaa karmallista ja matalavärähteistä pelkorakennetta ja siihen sitoutunutta rakkauden valoa. Karmarakenteen vapautuessa sekä vapauttaa rakenteeseen sitoutunutta energiaa että sulautuu osaksi tätä vapautunutta energiaa.

Karma ja synti, ovat meille merkittävä työkalu, kun tavoittelemme henkistä kasvua, yksilöitymistä ja tietoisuutemme laajentamista. Palvelutehtävän suoritettuamme, vaiheessa missä olemme pääosin vapautuneet karmastamme, vapaudumme luomaan rakkautta omaan ja läheistemme elämään.

Kuten kaikessa Olevaisen luomassa maailmankaikkeudessa, myös karmassa on kyse tasapainosta. Jokaisella meistä on yksilöllinen karmallinen kokonaisuutemme. Joillakin meistä tämä prosessoitava karmakokonaisuus on suurempi kuin muilla ja vastaavasti joillakin karman määrä voi olla huomattavan paljon pienempi. Karman kokonaismäärä on kuitenkin vakio, jolloin karma on globaalisti tasapainossa. Tästäkin syystä meidän jokaisen palvelutehtävällä on merkitystä. Mitä paremmin hoidan omaan palvelutehtävääni kuuluvan karman prosessoinnin, eli karman vapauttamisen rakkaudeksi, karman tasapaino edellyttää, että muualta vapautuu vastaava määrä karmaa. Mitä enemmän karmaa vapautetaan, sitä enemmän se vaikuttaa kokonaiskarman määrää vähentävästi. 

Perisynnin luonne

Henkisestä näkökulmasta perisynti on maailmankaikkeuden supistuessa tiivistynyttä matalavärähteistä energiaa, mikä lopulta osittain kiteytyy. Perisyntiä voikin kuvata maailmankaikkeuden kuonaksi, energiaperinnöksi, jota ei syystä tai toisesta kyetty aikaisemmassa maailmankaikkeuden ikuisuudessa prosessoimaan. Tämä matalavärähteinen energia, jota perisynnyksi kutsutaan, on palvelutehtävämme ydintä, syntimme, jota karmana oman elämämme kautta työstämme. Jokaisella meistä on pala perisyntiä tehtävälistallamme, ja se meidän tulee prosessoida, vapauttaa ja muuntaa korkeavärähteisemmäksi rakkausenergiaksi itsemme ollessa karman katalyyttinä. Prosessi edellyttää omaa henkistä kasvua, jonka edetessä oma värähtelytaajuutemme muuttuu. Muuttunut värähtelytaajuus vaikuttaa itsemme lisäksi kohottavasti myös ympäristöömme, joten prosessin läpikäyminen vaikuttaa energiaa kohottavasti myös kollektiivisesti.

Perisynti on energiatila, jossa rakkautta ei tunnisteta. Perisynti koetaan rakkaudettomuuden perusilmentyminä kuten viha, pelko, katkeruus, puute, saituus, julmuus, raakuus, häpeä, kuolema. Perisynti on maapallon, Äiti-Maan, pyhitettävää energiaa.

Karma - on yhtä kuin kansakunnista yksilön tasolle vaikuttava perisynnin osa. Jokainen ihminen on osa maapallon pyhittämisprosessia – se on yhteinen palvelutehtävämme, osa maapallon vihkimystietä.

Miten perisynti näyttäytyy kristinuskossa

Wikipedia kertoo perisynnistä seuraavasti:

Adam ja Kristus

Roomalaiskirjeen 5. luvun jae 12: "Yhden ainoan ihmisen teko toi maailmaan synnin ja synnin mukana kuoleman. Näin on kuolema saavuttanut kaikki ihmiset, koska kaikki ovat tehneet syntiä."

Henkisestä näkökulmasta tämä voisi tarkoittaa:

Ihmisen teko = prosessi,

palvelutehtävä; Synti = karmana puhdistettava perisynnin osa;

Kuolema = tietoisuuden transformaatioprosessi.

Perisynnistä valoon

Maapallo yhdessä Äiti-Maan kanssa ovat aloittaneet yhteisen vihkimystiensä, jonka tavoitteena on kohottaa maapallon tietoisuuskenttää ja viimein pyhittää Äiti-Maan energiakokonaisuus. Eläinkunnasta ihmiskunnaksi jakautunut luomakunta sai mahdollisuuden olla mukana tässä transformaatio – ja pyhittämisprosessissa. Ihmiskunnan osalta tätä prosessia kutsutaan palvelutyöksi. Tässä palvelutyössä kansat, ihmiset, oman olemuksensa ja kokonaisuutensa kautta, prosessoivat ja transformoivat, kaikki oman kykynsä mukaan, maapallon energiaa. Tämän prosessin kautta ihmisille avautuu mahdollisuus myös oma yksilöitymiseen, valaistumiseen ja ylösnousuun. Kun tämä mahdollisuus avautui, Äiti-Maan tietoisuus oli kohottautunut ja laajentunut tasolle, johon aikaisempaa korkeamman henkisen tietoisuus-tason oli mahdollista kiinnittyä pysyvämmin. Tämän korkeamman henkisen tason aktivoitumisen ja samaan aikaan ihmiskunnassa käynnistyneen prosessin myötä tämä korkeampi hengen taso kiinnittyi myös osaksi ihmiskuntaa.

Karmallisen egorakenteen vaikutus egon rakentumiseen

Karmallinen egorakenteemme rakentaa vääristyneitä tulkintoja elämässämme jo varhaisesta lapsuudestamme lähtien. Koska vääristä tulkinnoista vääristyneet tunteet perustuvat pääosin pelon ja puutteen energiaan, vääristyneisiin kokemuksiin perustuva maailmankuvamme on ankea, rakkaudeton ja turvaton. Ja koska heijastamme takaisin maailmaan sen, minkälaisen tulkinnan ympäröivästä maailmasta olemme muodostaneet, maailmamme näyttäytyy ja tulee näyttäytymään meille tylynä paikkana. Tällöin egorakenteen vääristyneet tulkinnat toteuttavat itseään ja siten ne entisestään vahvistavat karmallisen egorakenteemme uskottavuutta. Näillä yksinkertaistetuilla ajatuksilla en todellakaan tarkoita sitä, että vähättelisin lapsiin kohdistuvien vahingollisen kohtelun ja käsittelyn todellisuutta tai niiden vaikutuksia. Vahingollinen kohtelu ja riittämätön hoiva ovat aina rikollista toimintaa ja niihin pitää aina puuttua. Ne ovat lapsille traumaattisia ja niiden vaikutukset ovat karmallista tulkintaa ehdottomasti vahingollisempia. Ajatukseni kohdistuu ns. normaalien perheiden tavalliseen arkitodellisuuteen.

Karmallinen egorakenne käyttäytyy kuin magneetti, joka vetää puoleensa energialaatunsa mukaisesti tunteita, kokemuksia, tapahtumia.

Karman yksilölliset vaihtelut

Karmalliset rakenteemme ovat yksilöllisiä, mutta ne perustuvat samankaltaiseen perusrakenteeseen. Karma ilmenee elämässämme lukuisin eri muodoin. Yksilöllistä vaihtelua on eniten karmarakenteen vahvuudessa ja määrässä ja siinä, millä elämän alueella karma merkittävimmin vaikuttaa. Karman perusrakenteen ja ytimen muodostavat kuitenkin aina pelon ja hylkäämisen eri variaatiot. Karmalliset energiaimpulssit kiinnittyvät osaksi egorakennetta. Näiden karmallisen energiaimpulssien luomien värähtelyiden kautta tulkitut kokemukset kiinnittyvät osaksi egorakennettamme ja muodostavat karmallista egorakennetta erityisesti lapsuudestamme lähtien. Karman yksilöllisen rakenteen mukaan meissä on aikuisuuteen mennessä lukemattomia jumiutuneita ja ahdasmielisiä ajatusmalleja, syyllisyysrakenteita, itsensä rankaisemista ja sisäistä tunnistettua sekä tunnistamatonta tuskaa. Elämä voidaan tulkita rakentuneen pelolle, jolloin mieli ja keho ovat täynnä sääntöjä ja määräyksiä. Luomillamme säännöillä ja määräyksillä on tarkoitus hallita pelottavaa maailmaamme.

Karmarakennetta sisältävä egorakenteemme on osa alemman tietoisuutemme rakennetta.

Karmallinen haarniska elämämme rajoitteena

Karmallista egorakennetta voisi kuvata ympärillämme olevaksi harmaaksi kalvoksi tai haarniskaksi. Vahvimmillaan haarniska on kuin muuri, joka jähmettää ja pimentää todellista itseämme itseltämme ja muilta. Haarniska on rakentunut haasteellisista tunnekokemuksista. Haasteelliset tunnekokemukset ovat kovettaneet tunteitamme, ja kovettuneet tunteet ovat kerrostuneet ja levittäytyneet juurakon lailla koko energiarakenteeseemme, jolloin karmalliset tulkinnat ja niiden vaikutukset ilmenevät monilla energiarakenteemme ja elämämme osilla.

Haarniskamme alkaa muodostua ympärillemme viimeistään siinä vaiheessa, kun karmallinen egorakenteemme on niin vaikuttava, että se kykenee muodostamaan automaattisia reaktioita ja vääristyneen energiavärähtelynsä mukaisia todellisuuden tulkintoja.

Haarniska on muodostunut tunnetraumoista, pettymyksistä, kivusta ja särystä, onnettomuuksista, surusta ja vihasta, epäonnistumisista, syrjäytymisestä, kiinnipitämisestä, tarrautumisesta, häpeästä ja hylkäämisestä jne. Kaikesta niistä pettymyksistä, odotuksista ja toiveista, jota ovat lipuneet aina vain kauemmas jättäen pettymyksen ja kaipauksen. Koska karmallisen egon muodostama maailmankuva on vääristynyt, se voi kuvastaa petollisen, pelkoon ja puutteeseen perustuvan maailmankuvan.

Haarniska on alun perin muodostunut itsen suojelemiseksi, mutta tosiasiassa se karkottaa kaikkea sitä mitä todellisuudessa kaipaa ja eristää itsen todellisuudesta. Haarniska estää meitä näkemästä muuta kuin karmallisen egorakenteen luoman tulkinnan ympäristöstämme. Haarniska estää siten todellista itseämme näkymästä itsellemme ja muille. Ulkomaailma näkee vain haarniskan, eli vahvan muurin ympärillämme.

Esimerkkeinä vääristyneistä todellisuuden tulkinnoista voi olla se, että

• pitää itseään rumana, tyhmänä, epäonnistujana
• ei usko, että kukaan voi koskaan rakastaa,
• ettei tule onnistumaan elämässään,
• on epäonnistunut vanhempana
• uskoo, ettei ansaitse rakkautta tai mitään hyvää.

Kun todellisuutemme on vääristynyt, meistä on tullut egohaarniskamme vankeja. Vankeja siksi, koska karmallisen ehdollistumien mukaisesti automatisoitunut ja jopa koko energiarakenteemme haltuunsa ottanut egon haarniska ei kyseenalaista tulkitsemansa muunlaista todellisuutta. Haarniskalle voi ajan myötä muodostua oma todellisuus eli siitä on voinut tulla omatoiminen, ehdollistunut automaatti. Lopulta olemme statisteja omassa elämässämme.

Miten haarniskastamme voi tulla näin vaikuttavaksi elämässämme? Siksi että egomme alkuperäinen tarkoitus on suojata itseämme. Se on myös sympaattisen hermostomme toimija ja sitä kautta elämäämme ohjaava osatietoisuus. Karmalliset rakenteet ovat voineet vaikuttaa myös siten, että virheellisten tulkintojen muodostamat uhkarakenteet ovat voineet viedä sympaattisen hermoston epätasapainoon. Tällöin egorakenne tulkitsee vaaratilanteiksi sellaisiakin tilanteita ja kokemuksia, joissa vaaraa tai sen uhkaa ei ole. Haarniskamainen energiarakenne onkin yliaktiivisen karmallisen egorakenteen taidonnäyte. Ajan mittaan haarniska voi kasvaa panssarimaisen vahvaksi suojaksi, jonka ylläpitäminen vie paljon voimavarojamme. Mutta prosessin kautta laajennettu ja kohotettu tietoisuusenergia vaikuttaa energiakokonaisuudessa sitä eheyttäen ja samalla haurastuttaa haarniskamaista karmallisesta egorakennettamme.

Todellinen itse karman vankina

Energiarakenteemme egoiseen osaamme kytkeytyneet karmarakenteet eivät ole todellista itseämme, vaan ne ovat todelliseen itseemme liittyneitä, usein matalavärähteisiä energiakerrostumia. Karman energiakerrostumat ovat rakentuneet syntymässä meihin latautuneiden karmaimpulssien vetovoimasta ja ajan myötä vahvistuneet karmallisiksi energiakerrostumiksi, haasteiksemme.

Todellinen itsemme on puhdasta energia, osa Olevaisen tietoisuutta, rakkausvaloenergiaa. Kaikki muu kuin rakkaus on egorakenteemme karmallisen osan muokkaamaa vääristynyttä tulkintaa. Aidon ja viattoman ydin-itsemme, sen, jota me puhtaimmillaan olemme, ei ole tarvetta olla muuta kuin se mitä on. Tälle puhtaalle energiarakenteelle ominainen energiarakenne ja värähtelytaso ovat aina ego-rakenteen hallitsemaa energiarakennetta korkeavärähteisempi. Mitä enemmän todellinen itsemme kykenee laajenemaan ja ilmenemään energiarakenteessamme, sitä enemmän se mahdollistaa korkeamman tietoisuutemme limittymisen energiaamme ja mitä enemmän meissä on laajempaa ja korkeammin värähtelevää tietoisuutta, sitä vähemmän karmallinen egorakenteemme enää vääristää maailmankuvaamme.

Henkisen kasvun edetessä karmallisten rakenteiden vaikutus elämässämme entisestään vähenee ja tämän vähenemisen seurauksena palvelutehtävämme sekä henki sen kasvun prosessimme kevenee. Vääristyneen maailmankuvan häviämisen myötä tulee mahdolliseksi vastaanottaa uusia ja korkeamman värähtelytason energiaa tukevia tulkintoja elämässämme.

Arkielämässä, jos meillä ei ole riittävästi itsetuntemusta ja kokemusta todellisesta itsestämme ja jos elämme pelkästään egorakenteemme määrittämää elämää, pidämme karmallisen egorakenteemme luomaa tulkintaa elämästämme ja ympäristöstämme ainoana totuutena. Ennen henkisen kasvun ja palvelutehtävän käynnistymistä olemme kaikki, ketä enemmän ja ketä vähemmän, ehdollistuneet tuntemaan ja toimimaan karmallisen egorakenteemme välittämän maailmakuvan kautta.

Egorakenteen välittämä maailmankuva on karmallisesti vääristynyt niin kauan, että palvelutehtäväämme kuuluvan prosessin kautta olemme vapauttaneet merkittävän osan karmarakenteistamme. Egomme puhdistuu vain henkisen kasvun ja palvelutyön kautta.

Vääristyneet tulkinnat rakentavat elämämme rajoitteet

Karmallinen egorakenteemme on täynnä vääristyneitä tulkintoja, joiden kautta elämme. Koska vääristä tulkinnoista vääristyneet tunteet perustuvat pelon ja puutteen energiaan, ne ovat pääosin elämää rajoittavia ja raskauttavia ja siten ylläpitävät ja muodostavat lisää rakkaudetonta, puutteellista ja epävakaata sekä turvatonta elämää. Vaikka olisimme rationaalisessa tai jopa hieman heränneessä mielessämme tietoisia epäpuhtaan eli karmallisen egorakenteemme vallasta ja sen rajoittavasta ja maailmankuvaa vääristävästä roolista elämässämme, elämme ja reagoimme entiseen tapaan karmallisen egorakenteen vääristämän tulkinnan mukaisesti. Koska karmallinen egorakenne hallitsee myös reaktioitamme, meissä ja meille tapahtuu asioita, joita emme hallitse. Mieli yksin ei kykene ohjaamaan automaattisia tulkintojamme eikä niiden vaikutusta tunteisiimme ja kehoomme. Vaikka mieli jossain määrin tunnistaa automaattisten tunteiden ja reaktioiden pohjalla olevien tunteiden tulkintoja, se ei kykene oikaisemaan karmallisen egorakenteen vakiinnuttamia tulkintoja eikä niiden aiheuttamia reaktioita. Olemme kuin marionetteja karman muokkaamien uskomustemme kourissa.

Karman vääristämässä maailmankuvassa energia on tummaa, raskasta ja epämääräistä. Raskas energia altistaa mielen automaatioille, jolloin omat matalat ajatukset saavat helposti vahvistavia heijasteita näennäisestä ulkomaailmasta. Näennäisestä siksi koska kaikki näkemämme maailma on oman mielemme tulkintaa.

Herääminen henkiseen kasvuun – egon vastustus

Olen vakuuttunut, että jossain vaiheessa elämää meille jokaiselle tulee hetki, jolloin alamme kyseenalaistaa karmallisen egorakenteemme tapaa tulkita ja ohjata elämäämme. Emme ehkä vielä siinä vaiheessa ymmärrä maailmankuvaamme karman värittämäksi. Maailmankuvamme kyseenalaistaminen käynnistyy hetkessä, jossa tiedostamme elämämme kulkevan vuodesta toiseen samaa tuttua rataa. Kun huomaamme jatkuvasti toistavamme samoja virheitä oppimatta niistä juuri mitään, tai kun mitkään yrityksemme päästä vapaaksi ajatustemme noidan kehästä eivät onnistu. Siinä vaiheessa pysähdymme ja havahdumme kysymykseen, "mikä osuus minulla itselläni on toistuviin haasteellisiin tilanteisiini?" Siitä käynnistyy heräämisemme.

Siinä hetkessä meissä herää tarve pysähtyä, kääntyä sisäänpäin ja lisätä itsetuntemustamme. On tarve ottaa selvää, kuka minä todellisuudessa olen? Meissä herää tarve tutustua lähemmin itseemme ja omiin sisäisiin motiiveihimme. Henkinen kasvumme ja itsemme tutkiskelu voi alkaa. Itsetutkistelun myötä tulemme tutustumaan egorakenteeseemme ja ehkä löytämään siihen kätkeytyneitä karmallisia elementtejä. Itsemme ytimessä on todellinen itsemme ja todellisen itsen kohtaamisella tulemme tuntemaan todellisen itsemme, itsemme aidot ja todelliset tarpeemme karmallisen egorakenteen tarpeiden sijaan.

Heräämisessä käynnistyy prosessi, jonka myötä voimme vapautua egorakenteen karmallisten impulssien luomasta epätodellisesta maailmankuvasta. Prosessin myötä energiatasomme kohoaa, kun karmarakenteet ja niiden ylläpitoon sitoutuneet energiat voidaan ohjata toisaalle.

Herääminen voi olla haasteellista, varsinkin heräämisen alkuvaiheessa. Herääminen aiheuttaa kriisiä karmallisessa egorakenteessa, jonka vuoksi egorakenteemme reagoi aktivoimalla meissä entistä voimakkaampia pelkotiloja.

Henkisen kasvun prosessien myötä meidän korkeamman tietoisuutemme värähtely lisääntyy kokonaisuudessamme ja mitä enemmän korkeampaa tietoisuutta kokonaisuudessamme on, sitä enemmän kykenemme avaamaan alempaan tietoisuuteemme jämähtäneitä tulkintamalleja ja ajatusrakenteita. Mitä enemmän alemman tietoisuuden rakenteita vapautuu, sitä enemmän meille tulee mahdolliseksi tehdä uudenlaisia ja entistä totuudellisempia ja myötätuntoisempia tulkintoja elämässämme, niin lapsuudestamme kuin nykyhetkestämmekin. Mitä enemmän saamme kokemuksiimme ja tunteisiimme uusia myötätuntoisia tulkintoja, sitä enemmän egorakenteemme karmallisten osien on mahdollista vapautua ja elämämme kevenee. Prosessien edetessä ja karmarakenteen vähetessä myöskään egolähtöinen pelkojärjestelmämme ei aktivoidu entiseen tapaan eikä siten aiheuta enää niin paljon sisäistä vastustusta. Tällöin karmarakenteiden vapauttamisprosessimme voi edetä entistä tehokkaammin.

Mitä vähemmän meissä on karmallista egorakennetta, sitä enemmän meidän on mahdollista tehdä selkeämpään todellisuuteen perustuvia, parempia tulkintoja, ja niiden varaan perustuvia parempia päätöksiä.

Elämäämme liittyvät syklit, isot ja pienet, rytmittävät henkisen kasvun prosessiamme. Sylkisesti etenevä henkinen kasvu toteuttaa myös palvelutehtäväämme.

Henkisessä kasvussa edistyminen voi aiheuttaa meissä myös stressiä, koska ennen niin kyseenalaistamaton maailmankuva alkaa säröillä. Joudumme kyseenalaistamaan paljon asioita, joihin olemme uskoneet ja mitä pitäneet totuutena. Joudumme kyseenalaistamaan paljon myös sellaista, johon olemme turvautuneet. Egomme pitää karmarakenteen vääristämää maailmankuvaa totuutena ja siksi pyrkii pitämään kiinni vanhasta maailmakuvasta ja sen totutusta tulkinnasta. Maailmankuvan kyseenalaistaminen vie egon kriisiin. Egon kriisi voi näkyä esimerkiksi kaikenlaisena elämisen hankaluutena, materian vetovoiman lisääntymisenä, alkoholinkäytön lisääntymisenä, kiukutteluna ja itsensä vähättelemisenä. Se voi näkyä myös henkisen kasvun ja sen tarpeellisuuden kyseenalaistamisena. "Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla – tuttu maailmankuva on turvallisempi kuin uusi ja tuntematon".

Palvelutehtäväprosessin karmaa vapauttava vaikutus

Karma rakentuu meihin karmallisten impulssien vetovoimasta ja muodostuu karmarakenteeksi. Karmarakenne rakentuu ensisijaisesti egorakenteemme osaksi, toissijaisesti muun energiakokonaisuutemme osaksi. Kun energiarakenteen karmallinen osa, eli matala ja prosessoitavaksi tarkoitettu energia ja sitä ylläpitävä rakenne on prosessin myötä vapautettu, tulee siihen sitoutuneen energian värähtelyn laajeneminen mahdolliseksi. Energian laajentuminen mahdollistaa tietoisuusenergian värähtelyn nousemisen ja nostattamisen.

Matalaa energiaa ylläpitävä rakenne osoittautuu monissa tapauksissa karmaimpulssien muokkaamaksi ajatusrakenteeksi; tunteiden ja kokemusten automaattiseksi tulkintamalliksi, vääristyneeksi maailmankuvaksi, sisäiseksi syyttäjäksi tai yksilölliseksi elämän rajoitteeksi. Siten karmarakenteen vapauduttua ja tietoisuuden laajennuttua meillä on aito mahdollisuus lähentyä todellista itseämme ja luoda rakkaudellisempaa maailmankuvaa ja totuudellisempaa tulkintaa elämästämme.

Palvelutehtävänä käytävässä prosessissa on pohjimmiltaan kyse karman vapauttamisesta. Karmallisista rakenteista vapautuminen vaatii enemmän tai vähemmän työtä ja rutkasti aikaa sekä pitkäjänteisyyttä ja motivaatiota. Palvelutehtävässä egorakenteeseen limittyneet karmarakenteet ja niiden vaikutuksesta muodostuneet virheelliset tulkintamallit on tarkoitus vapauttaa ja korvata uusilla, rakkaudellisilla tulkinnoilla niin itsestämme kuin ympäristöstämmekin. Tulee kuitenkin muistaa, että niiltä osin, kun karmalliset rakenteet vielä vaikuttavat egorakenteessamme, tunteitamme, muistojamme, kokemuksiamme ja koko maailmankuvaamme vääristää osittain edelleen karmarakenteiden muokkaamat virheelliset tulkinnat. Palvelutehtävässä tarkoituksena on vapauttaa vääristyneet ja virheelliset tulkinnat rakastamalla. Kun vääristyneet ja virheelliset tulkinnat muuntautuvat sydäntietoisuuden kautta ja sydämen rakastavalla tulkinnalla, on karma täytetty ja karman kytköksineen voi vapautua. Tällöin pelon kautta tehdyt tulkinnat on korvattu rakkauden tulkinnalla.

Pelko tunnekokemuksen ytimessä

Karmallisen palvelutehtäväämme liittyvän tunnekokemuksen ytimessä on pelko. Se voi heijastua elämäämme tulkintana turvattomuudesta, rakkaudettomuudesta, hylkäämisestä, vihasta, inhosta, häpeästä, mustasukkaisuudesta, puutteesta, erillisyydestä tai muusta, jopa kuoleman pelosta. Pelko voi olla egorakenteellemme hyvin todellista. Muille mitättömänä näyttäytyvä tilanne, kuten torin poikki käveleminen, voi pelon kautta elävälle olla ylitsepääsemätön tapahtuma.

Egoinen pelkohaarniska voi luoda pelkotiloja tilanteisiin, joissa todellista syytä pelkoon ei ole ja tilanteita, joissa rationaalinen ajattelu hämärtyy. Pelkoenergia voi laajetessaan muuttua irrationaaliseksi ja se voi johtaa tilanteeseen, jossa egorakenteessa oleva pelkoenergia hallitsee lopulta koko elämäämme. Silloin meistä tulee toimintakyvyttömiä. Pahimmillaan koko maailma voidaan kokea liian pelottavana elää.

Kuoleman pelko liittyy vahvasti alemman tietoisuuden, fyysisen kehon ja sympaattisen hermoston perustoimintoihin. Jos pelkojärjestelmä menee sekaisin, sisäsyntyinen pelko voi laajentua käsittämään kaiken vähänkin vieraan ja tunnistamattoman vaaraksi ja elämän uhaksi. Kun kuoleman-pelkojärjestelmä aktivoituu, se aktivoi niin fyysisen kehon kuin mielen tason keskittymään pelkästään selviytymään elossa.

Jos pelkojärjestelmämme on pitkäaikaisesti epävakaa ja käy ylikierroksilla, epävakaisuus voi vaikuttaa kehoomme esimerkiksi siten, että ilmaantuu kiputiloja ja/tai sairauksia. Tämä perustuu siihen, että epävakaa pelkojärjestelmä aktivoi sympaattista hermostoa ja voi saada sen yliaktiiviseksi, jolloin parasympaattinen hermosto ei kykene vapauttamaan pelon kehoon synnyttämiä jännitystiloja. Pitkään jatkuessaan niistä voi tulla pysyviä tai pysyvän luoteisia jännitystiloja, joissa energian kierto ei enää toimi kunnolla, mikä aiheuttaa lisää kipua ja lopulta sairautta.

Sympaattisen järjestelmän epävakaus vaikuttaa myös hormonijärjestelmäämme ja nestekiertoon ja niiden kautta sisäelimiimme; verenkierto ja lymfakierto voi heikentyä ja pitkään jatkuessaan aiheuttaa sairautta. Siinä vaiheessa, kun henkinen kasvumme on edennyt vaiheeseen, jossa olemme valmiit haastamaan pelon itsessämme, meidän tulee rohkeasti sukeltaa pelon ydinolemukseen itsessämme.

Pelon ydinolemukseen voi sukeltaa montaa kautta, esimerkiksi käyttämällä apuna fyysisiä oireita. Kun tulee läsnä olevaksi fyysiselle kivulle, avautuu kivussa olevalle tunteelle, jonka jälkeen antaa tunteen johdattaa kivun alkulähteelle, pelon alkujuurille.

Kysymyksiä, jotka voivat auttaa pääsemään lähemmäs kivun ja tunteen alkulähdettä:

- Mitä tunnetta fyysinen oire tai kipu minussa peittää tai piilottaa?

- Uskallanko olla haavoittuvia? Uskallanko olla Tarvitseva?

- Mikä antaa minulle turvaa?

- Mitä tunteita kipu minussa nostaa?

- Mistä tunne on tuttu?

- Mitä kivussa pelkään?

- Uskallanko kuunnella vastauksia?

- Luotanko kehooni?

Kun lähdet tutkimusmatkalle kehosi kipukohtiin ja tunteisiin, oikeat kysymykset ja parhaat vastaukset nousevat itseltäsi.

Pelko on rakkauden vankila. Karmallinen egorakenne luo omia pelkojärjestelmiä

Ihmisen perusenergiarakenteeseen sisältyy monia autonomiseen hermostoomme sisältyviä, hengissä säilymisen kannalta tärkeitä, sisäsyntisiä pelkorakenteita. Lisäksi on karmarakenteen vaikutuksesta egorakenteeseen limittyneitä virheellisten tulkintojen kautta muodostuneita pelkorakenteita. Virheelliset tulkinnat ovat pääosin karmallisia, jolloin karmallisten tulkintojen kautta muodostunut pelkojärjestelmä on karmallinen. Egorakenteemme tunnistaa tulkitsemansa karmallisen pelkorakenteen yhtä todellisena kuin sisäsyntyiset pelkorakenteet. Tästä syystä egorakenteella on ehdollistunut tarve suojella meitä kaikin tavoin todellisiksi kuvittelemiltaan uhkilta.

Kun henkisen kasvun prosessin alkaessa ja sen edetessä näitä egorakenteen pelkotulkintoja kyseenalaistetaan, se on egorakenteelle usein elämän ja kuoleman kysymys. Siksi egorakenteeseen liittyvien pelkojen kyseenalaistaminen ja pyrkimys niiden vapauttamiseen voi osoittautua erittäin haasteelliseksi. Karmalliseen tulkintaan liittyvät pelkorakenteet tulevat väistämättä palveluprosessin myötä vapautettaviksi.

Karmallisten pelkojen syntyminen liittyy usein lapsuuden traumaattisiin tapahtumiin ja niiden karmallisiin tulkintoihin. Kasvun myötä nämä pelot kasvavat ja karmalliset pelkotulkinnat laajenevat ja voivat ottaa valtaansa ison osan elämästä.

Pelkorakenne henkisen kasvun esteenä

Oma energiakokonaisuutemme, kun elämme pääasiassa alemman tietoisuuden kautta, energiataso on rajallinen. Energiatasomme on rajallinen, koska merkittävä osa energiavaroista käytetään pelkojärjestelmämme ylläpitämiseen. Ja kuten aina pelkojärjestelmää aktivoitaessa sen ydintehtävä eli suojelu, aktivoituu ja vie entistä enemmän energiaamme. Siten on ymmärrettävää, että pelkästään omalla energiallamme, tai tahdonvoimallamme, ei ole mahdollista päästä pelkorakenteitamme suojaavien muurien läpi ydinpelkoon ja siihen liittyvään tulkintaan. Siihen tarvitsemme lisäenergiaa. Lisäenergiaa saamme muilta ihmisiltä, esimerkiksi energiahoidossa ja/tai henkisissä ryhmissä.

Henkinen kasvun tarkoituksena on korkeamman tietoisuuden lisääminen ja laajentaminen ja sen yhdistyminen pysyväksi osaksi kaikkeuttamme. Tähän päästäksemme meiltä edellytetään energiavärähtelymme kohottamista kokonaisuudessamme. Energiatasomme kohottamiseen voidaan käyttää lisäenergiaa, jota saamme esimerkiksi erilaisista energiahoidoista, homeopatiasta, akupunktiosta jne. Henkisen kasvun prosessien kautta vapautunut energiamme tai ulkopuoleltamme saatu lisäenergia voivat jossain tapauksissa viedä energiakokonaisuuttamme aluksi epätasapainoon.

Henkisen kasvun kannalta onkin merkittävää, miten tätä epätasapainotilaa voidaan tai halutaan hyödyntää. Miten prosessin kautta vapautunut energia tai ulkopuoleltamme saatu lisäenergia kokonaisuudessamme käyttäytyy, riippuu paljon myös siitä missä vaiheessa palvelutehtävämme on ja miten paljon karmarakenteitamme on jo aikaisemmin vapautunut. Energia pyrkii aina tasapainoon, joten myös henkisen kasvun prosessin kautta vapautuneen energian tai muun lisäenergian tavoitteena on päästä tasapainoon kokonaisuutemme kanssa. Jos kokonaisuutemme on suurimmilta osin edelleen karmallisen egorakenteen vallassa, mikä on yleinen tilanne henkisen kasvun prosessin alkuvaiheessa, sulautuu vapautunut energia tämän energian värähtelytasoon ja voi siten vahvistaa joitain karmarakenteita, ainakin väliaikaisesti.

Kuitenkaan tällä vapautuneella ja ehkä raskaaseenkin kokonaisuuteen sulautuneella energialla ei ole samaa karmallista vetovoimaa kuin mitä sillä oli aikaisemmin, joten siltä osin se heikentää karmallisen egorakenteen magneettista kokonaisvaikutusta elämässämme.

Miten karma näyttäytyy perhedynamiikassa

Perhe muodostaa lähimmän ryhmän, josta olemme osa ja johon perheen yhteisenergialla on merkittävä vaikutus.

Sammakon kutu kuvaa havainnollistavalla tavalla perheen yhteisenergian eli kollektiivisten energioitten ja perheenjäsenten vaikutusta. Perhe muodostaa yhteisen kutukokonaisuuden, jossa kaikki ovat läheisiä ja yhteydessä toisiinsa, vähintään perimän kautta. Yhden pikkusammakon liike vaikuttaa herkkään kutulimaan ja saa sen liikkumaan, värähtelemään ja tämä liike vaikuttaa kaikkiin muihin kuturakenteessa oleviin pikkusammakoihin. Samoin perheenjäsenet vaikuttavat yhtä vahvasti toisiinsa ja koko perheeseen vaikuttaa ryhmän yhteisenergia eli sammakkovertauksen mukaisesti kutuliman ja sen laatu. Kutuliman laatuun vaikuttaa jokainen pikkusammakko omalla olemuksellaan.

Perheen sisäinen vuorovaikutus on usein voimakasta, vaikka se ei olisi kovinkaan näkyvää. Sisäinen dynamiikka rakentuu ja muuttuu sen jäsenten mukaan. Jokaisessa perheessä on kollektiivinen ydinenergia, joka on alun perin kasannut perheen ja pitää perheen koossa ja jonka mukaisia teemoja perheenjäsenten omat henkisen kasvun prosessit noudattavat. Ydinenergia on olemassa ja vaikuttaa, vaikka perhe ei viettäisikään paljoa aikaa yhdessä koska perheenjäsenten keskinäisellä etäisyydellä ei ole merkitystä.

Vaikka emme olisi tekemisissä perheemme kanssa, siitä huolimatta myös perheemme karmallinen dynamiikka vaikuttaa meissä.

Perheemme karmallinen dynamiikka vaikuttaa meissä muun muassa siten, että muut meihin kosketuksissa olevat ihmiset, ystävät, kaverit, tuttavat, satunnaiset kohtaamiset, edustavat myös perhettämme, he ovat perheemme statisteja. Esimerkiksi työyhteisömme edustaa monille meistä perhettämme, samoin voivat harrastusryhmät edustaa jotain osaa perheestämme. Nämä elämäämme kuuluvat ryhmät tai yksittäiset ihmiset edustavat meille jotakuta perheemme jäsentä tai jonkin perheenjäsenen tiettyä ominaisuutta.

Esimies työyhteisön auktoriteettina voi edustaa useimmille ydinperheen auktoriteettia, usein isää. Siten voimme tiedostamattamme edellyttää esimieheltämme täydellistä esimerkkiä auktoriteetista, kaipaamaamme täydellistä isää, sellaista, jonka kuvittelemme aina halunneemme ja tarvinneemme.

Jos lapsi/nuori olemuspuolemme ei ole saanut riittävästi hyväksyntää tai emme ole tulleet nähdyksi isällemme tai muuta, mikä on vaikuttanut meissä siten, että tämä olemuspuolemme ei ole täysin kasvanut, aikuistunut. Tällöin heijastamme näitä täyttymättömiä toiveitamme ja tarpeitamme henkilöön, esimieheen, joka näennäisessä ulkomaailmassa edustaa meille auktoriteettia, isän roolia elämässämme. Useinkaan esimiehet eivät täytä toiveemme mukaista esimerkillisen isän roolia ja konfliktin siemen on olemassa. Konfliktin aktivoituessa voimme taantua kiukuttelevaksi alakoululaiseksi tai anarkistiseksi teinitytöksi.

Lähtökohtaisesti puoliso edustaa äitiä, jolta odotetaan, usein tiedostamattamme, esimerkillistä hoivaa ja huolenpitoa ja pyyteetöntä rakkautta sekä ymmärrystä täyttää täyttymättömiä toiveitamme. Useinkaan puolisot eivät odotuksia pysty täyttämään, jolloin parisuhde on herkkä konflikteille.

Konfliktissa puoliso voi saada syykseen kaikki ne sisäisen kiukuttelevan lapsemme syytökset, jotka tosiasiassa kohdistuva äitiämme kohtaan.

Perheemme lisäksi myös muut ihmiset vaikuttavat meihin ja me vaikutamme muihin ihmisiin. Jotkut vaikuttavat meihin energiaamme kohottavasti ja toiset vastaavasti energiaamme madaltavasti riippuen siitä, mitkä osat energiastamme kanssakäymisessä aktivoituvat. Vihan heijasteet nostattavat vihaamme, pelon heijasteet pelkoamme, rakkauden heijasteet rakkauttamme ja myötätunto myötätuntoamme. Kaikki elämäämme kuuluvat tai elämässämme piipahtaneet ihmiset edustavat jotain, monet karmallista, energiaosaa perheestämme; todellista tai toiveittemme mukaista.

Perheeseen sidottu karmallinen dynamiikka vaikuttaa meissä aina siihen saakka, kunnes olemme vapauttaneet itsemme karmallisista kytköksistä, ainakin suurimmilta osin.